keskiviikko 5. lokakuuta 2016

Dan Brown: Inferno


Dan Brown
Inferno
Doubleday 2013
461 s.

Muistatteko kun kerroin toukokuussa lukevani Infernoa? En minäkään, siitä on pitkä aika. Robert Langdonin tuoreimmassa seikkailussa professori kärsii muistinmenetyksestä herätessään sairaalasta Firenzessä. Tuttuun tapaan hän juoksee vihjeeltä toiselle paeten samalla henkensä edestä ja tällä kertaa vihjeet pyörivät Danten ja hänen teoksensa Jumalaisen näytelmän ympärillä.

Loppuun asti lukukokemuksessani tökki eniten se, että päädyin lukemaan kirjaa englanniksi. Vaikka pidän itseäni ihan hyvänä englannissa, on kirjan runsas arkkitehtuurisanasto kuitenkin omassa tapauksessani liian haastavaa. Moni miljöökuvaus meni vähän ohi, kun en vain tajunnut. En tiedä johtuiko vain kielestä, mutta muutenkin kuvailua tuntui olevan välillä vähän liikaa. Liika maiseman maalailu ei kuulu suosikkeihini kirjoissa. 

Pääsin myös huonosti vauhtiin, tai ehkä Langdonilla oli sama ongelma. Aluksi vain juostiin paikasta toiseen kuin päätön kana ja kesti aika pitkään, ennen kuin mitään kunnollista alkoi selvitä. Tämä henkensä edestä pakeneminen käy välillä myös stressaavaksi, kun haluaisin hetkeksi vain rauhoittua ja hengähtää. Kun solmut alkoivat viimein aueta, oli lukeminenkin viihdyttävämpää ja loppua kohden olin jo ihan koukussa. Maailmanlopun tuska kävi paikoin aika kovaksi, sillä en normaalisti viihdy kirjojen ja elokuvien parissa, jossa koko maailmaa uhkaa jokin suuri katastrofi. Teemestarin kirjakin on jäänyt lukematta siksi, että kirjan dystooppinen tulevaisuus oli itselleni liikaa. "The human mind has a primitive ego defense mechanism that negates all realities that produce too much stress for the brain to handle. It’s called Denial."

Kirjan kanssa meinasi tulla kiire. Televisiossa alkoi pyöriä elokuvan mainos ja joka kerta me käännettiin katse pois ja ölistiin päälle, ettei vaan tulisi spoilereita. Kontista löytyikin kirjan suomennos kolmella eurolla, joten poikaystävä luki sitä samalla kun minä tahkosin hänen alkuperäistä painostaan. Eilen illalla oli juhlahetki, kun viimein katsottiin yhdessä leffan traileri ja liput on nyt varattu ensi-iltaan (jestas miten kallista!).

★ ★ ★ 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti